Näytetään tulokset 61–75 / 103

Talvenkestävimpiä makeakirsikkalajikkeita suositellaan kokeiltavaksi Etelä-Suomeen suojaisille kasvupaikoille. Makeakirsikat ovat menestyneet 2000-luvulla hyvin I-II -vyöhykkeillä. Puut ovat suuria, 4-6 m, hillittykasvuisella perusrungolla 3-4 m. Kukinta varhain toukokuussa, makeat punaiset tai keltaiset marjat kypsyvät heinäkuussa. Tarvitsevat yleensä pölyttäjän. Leveäkasvuinen harvalatvuksinen puu. Marjat suurehkoja, helakanpunaisia, makeita, hedelmäliha kellanpinkki. Osittain itsepölyttyvä hyötyy ristipölytyksestä. I-II

Talvenkestävimpiä makeakirsikkalajikkeita suositellaan kokeiltavaksi Etelä-Suomeen suojaisille kasvupaikoille. Makeakirsikat ovat menestyneet 2000-luvulla hyvin I-II -vyöhykkeillä. Puut ovat suuria, 4-6 m, hillittykasvuisella perusrungolla 3-4 m. Kukinta varhain toukokuussa, makeat punaiset tai keltaiset marjat kypsyvät heinäkuussa. Tarvitsevat yleensä pölyttäjän. Marjat keskikokoisia tai suurehkoja, tummanpunaisia. Sato kypsyy aikaisin, jo heinäkuun alkupuolella. Tarvitsee pölyttäjän. Hyvin Suomeen soveltuva makeakirsikka. I-II(?)

Talvenkestävimpiä makeakirsikkalajikkeita suositellaan kokeiltavaksi Etelä-Suomeen suojaisille kasvupaikoille. Makeakirsikat ovat menestyneet 2000-luvulla hyvin I-II -vyöhykkeillä. Puut ovat suuria, 4-6 m, hillittykasvuisella perusrungolla 3-4 m. Kukinta varhain toukokuussa, makeat punaiset tai keltaiset marjat kypsyvät heinäkuussa. Tarvitsevat yleensä pölyttäjän. Kiinnostava latvialainen, keltamarjainen uutuus-lajike. Marjat, suuret, mehukkaat, kiinteät, makeat hyvin maukaat. Kukkii aikaisin. Tarvitsee pölyttäjän. I-?

Pilarimainen, voimakaskasvuinen venäläinen luumuristeymä. Hedelmät liilanpunaiset, hienostuneen makuiset, kivi helposti irtoava. Sato kypsyy elokuussa. Hyvin taudinkestävä. Talvenkestävyys luultavasti hyvä. Tarvitsee pölyttäjän. I-?

Leveäkasvuinen puu. Hedelmä punaruskea, pyöreä, n. 3-4 cm, pienikivinen, makea herkullinen. Kivi irtoaa helposti. Sato kypsyy elokuussa. Itsepölytteinen. I-III(?)

Pensaskirsikat ovat matalia, tiiviskasvuisia hapankirsikkalajikkeita. Matalat pensaat ovat helppoja hoitaa, suojata verkoilla ja korjata sato. Itsepölytteisiä ja satoisia. Terveitä talvenkestäviä pensaita tai pikkupuita. Kukkivat toukokuussa näyttävin valkoisin kukin. Marjat pyöreitä, purppuranpunaisia, makeanhappoisia. 120-200 cm I-V.

Erittäin satoisa. Marja melko iso, tummanpunainen, kirpeän hapan, hyvin mehukas. Itsepölytteinen. I-III

Marjat melko pieniä, maku kirpeän hapan. Matalakasvuinen pensaskirsikka, kasvukorkeus n. 2 m. Itsepölytteinen. I-III

Pensaskirsikat ovat matalia, tiiviskasvuisia hapankirsikkalajikkeita. Matalat pensaat ovat helppoja hoitaa, suojata verkoilla ja korjata sato. Itsepölytteisä ja satoisia. Terveitä talvenkestäviä pensaita tai pikkupuita. Kukkivat toukokuussa näyttävin valkoisin kukin. Marjat mustanpunaiset, keskikokoiset, aromikkaat. 150-250 cm I-III(?).

Sikkolan kirsikka on kuulasmarjatyyppinen on itsepölytteinen talouslajike, jolla on mehukkaat ja melko suuret marjat. Sato on aikainen ja kukinta runsas

Marjat tumman ruskeita, kypsinä makeahkoja, manteliin vivahtavia.

Pensaskirsikkat ovat matalia, tiiviskasvuisia hapankirsikkalajikkeita. Matalat pensaat ovat helppoja hoitaa, suojata verkoilla ja korjata sato. Itsepölytteisiä ja satoisia. Terveistä talvenkestäviä pensaita tai pikkupuita. Kukkivat toukokuussa näyttävin valkoisin kukin. Marjat tummanpunaisia kookkaita, kypsinä makeahkoja voimakasaromisia. Korkeus 120-200 I-IV(?)

Marja hapahko, mausteinen, tummanpunainen ja kypsänä ruskeanpunainen. Sato kypsyy elokuussa.

Kestävä venäläinen lajike. Hedelmät kookkaita, mehukkaita ja makeita. Pohjaväri keltainen, peiteväri punainen. Tarvitsee pölyttäjän. I-III(IV)

Aikainen, punainen, pyöreä herkkuluumu. Pieni kivi irtoaa helposti. I-III.