Näytetään tulokset 2776–2790 / 3095

Sem-lajike on matalahko- ja tiheäkasvuinen pihlaja-angervo. Lehdet alkukesästä pronssinpunertavat, muuttuvat myöhemmin kellanvihreiksi

Keskikoiset Leveät Puut

Sorbus aucuparia
Kotipihlaja

Pihlaja tunnetaan valkoisista kukinnoistaan, punaisista marjoistaan ja hienosta syysväristä

Kotipihlajan kapeakasvuinen lajike. I-VI 4-12 m x 1-2 m A-Pv Kuiva-Tuore

Pylväspihlajalajike. Lehdykät suuremmat ja lehdet hieman harvemmat kuin kotipihlajalla. Syysväri oranssinpunainen. I-IV(?) 4-12 m x 1-2 m A-Pv Kuiva-Tuore

Kotipihlajan ylösvartettu riippuvaoksainen muoto. Aukuisessa puussa leveä näyttävä latvus. I

Pihlajan tiiviskasvuinen pilarimainen lajike. Oksat lyhyet ja pystyt. Lehdistö kiiltävän vihreä, kukat valkoiset. Sitruunankeltaiset marjat koristavat puuta loppukesästä. Syysväri hohtavan punainen. I-V 4-5 m x 1-1,5 m A-Pv Kuiva-Tuore

Pikkupuut tai Rungolliset Pensaat

Sorbus commixta Carmencita 150-200
Japaninpihlaja

Sirokasvuinen pensastava pikkupuu. Lehdet raikkaan vihreät, lehdykkäpareja 6-8. Syysväri hohtavan punainen. Marja pisaranmuotoinen, kiiltävän punainen. I-III, 3-5 m x 2-3 m A Pv.

Keskikoiset Leveät Puut

Sorbus dodong
Tuurenpihlaja

Suuret, raikkaanvihreät lehdet, loistava syvänpunaisesta kullankeltaiseen vaihteleva syysväri. Kukkatertut suuret ja valkoiset, marjat pisaranmuotoiset, punaiset. I-IV 5-10 m x 4-5 m A Tuore

Keskikokoiset Kapeat Puut

Sorbus GRANATNAJA 150-200
Marjapihlaja

Marjat suuria ja tummanpunaisia, soveltuvat esim. hillojen ja hyytelöiden valmistukseen. Pihlajan ja siperianorapihlajan risteymä. I-V 2-4 m x 1,5-2 m A-Pv Kuiva-Tuore