Muotoon Leikatut Erikoishavut
Pinus mugo SHERWOOD COMPACT 100-Rung.
Pinus mugo SHERWOOD COMPACT 100-Rung.
Tiiviskasvuinen rungolle vartettu kääpiövuorimänty. Neulasten kärjet muuttuvat talvella keltaisiksi. I-V, Au, Kuiva-Tuore
Keskikokoiset Havupensaat
Matala monirunkoinen, jäykkäoksainen havupensas. Neulaset pareittain. Mughus on tuuheakasvuinen, puolikorkea vuorimännyn muoto. Kuluvan kesän kasvujen leikkaaminen on suositeltavaa kesäkuun lopulla pensaan muodon säilyttämiseksit. Kävyt vaakasuorassa, kypsyessään avautuvia lähes pyöreitä. I-VIII 1-3 m x 2-4 m A Kuiva-Tuore
Pienet Havupensaat
Pumilio on tiheäkasvuinen, lyhytneulasinen, matala vuorimännyn muoto. Kuluvan kesän kasvujen leikkaaminen on suositeltavaa kesäkuun lopulla pensaan muodon säilyttämiseksi.ittain, tummanvihreät.
Keskikokoiset Havupensaat
Pinus mugo WINTER GOLD 100-Rung.
Pinus mugo Winter gold 100-Rung.
Rungollinen Winter gold mänty
Pienet Havupensaat
Tiheäkasvuinen vuorimäntylajike, jonka neulaset ovat kesällä kirkkaanvihreät. Ilmojen kylmetessä uloimmat neulaset saavat kullankeltaisen talvivärin. I-V, 1 m x 1,5-2 m, Au, Kuiva-Tuore
Keskikokoiset Havupensaat
Mustamänty kasvaa lunnonvaraisena Etelä-Euroopan vuoristoalueilla. Neulaset tummanvihreät, oksat jäykät, runko tummanharmaa. Green Tower on pilarimainen, pystyoksainen lajike. I-II, 2-5m x 1-1,5 m, Au-Pv, Kuiva-Tuore
Havupuut
Kotoinen metsämäntymme. Suomen yleisin puulaji. I-VIII 15-30 m x 4-6 m A Kuiva-Tuore
Keskikokoiset Kapeat Puut
Pylväshaapa on tavallisen haavan kapea, pilarimainen muoto. Lehdet ovat puhjetessaan punertavanruskeat ja muuttuvat myöhemmin raikkaan vihreiksi
Makeakirsikat
Talvenkestävimpiä makeakirsikkalajikkeita suositellaan kokeiltavaksi Etelä-Suomeen suojaisille kasvupaikoille. Makeakirsikat ovat menestyneet 2000-luvulla hyvin I-II -vyöhykkeillä. Puut ovat suuria, 4-6 m, hillittykasvuisella perusrungolla 3-4 m. Kukinta varhain toukokuussa, makeat punaiset tai keltaiset marjat kypsyvät heinäkuussa. Tarvitsevat yleensä pölyttäjän. Virolainen punamarjainen makeakirsikkalajike. Marjat keskikokoisia, kiinteitä, kypsinä tummanpunaisia. Latvajohteinen kapeahko kasvutapa. Tarvitsee pölyttäjän. I-II.
Makeakirsikat
Talvenkestävimpiä makeakirsikkalajikkeita suositellaan kokeiltavaksi Etelä-Suomeen suojaisille kasvupaikoille. Makeakirsikat ovat Menestyneet 2000-luvulla hyvin I-II -vyöhykkeillä. Puut ovat suuria, 4-6 m, hillittykasvuisella perusrungolla 3-4 m. Kukinta varhain Toukokuussa, makeat punaiset tai keltaiset marjat kypsyvät Heinäkuussa. Tarvitsevat yleensä pölyttäjän. Marjat tummanpunaisia, melkein mustia, keskikokoisia, makeita. Sato kypsyy heinäkuun puolivälissä. Tarvitsee pölyttäjän. I-III
Makeakirsikat
Talvenkestävimpiä makeakirsikkalajikkeita suositellaan kokeiltavaksi Etelä-Suomeen suojaisille kasvupaikoille. Makeakirsikat ovat menestyneet 2000-luvulla hyvin I-II -vyöhykkeillä. Puut ovat suuria, 4-6 m, hillittykasvuisella perusrungolla 3-4 m. Kukinta varhain toukokuussa, makeat punaiset tai keltaiset marjat kypsyvät heinäkuussa. Tarvitsevat yleensä pölyttäjän. Leveäkasvuinen harvalatvuksinen puu. Marjat suurehkoja, helakanpunaisia, makeita, hedelmäliha kellanpinkki. Osittain itsepölyttyvä hyötyy ristipölytyksestä. I-II
Makeakirsikat
Talvenkestävimpiä makeakirsikkalajikkeita suositellaan kokeiltavaksi Etelä-Suomeen suojaisille kasvupaikoille. Makeakirsikat ovat menestyneet 2000-luvulla hyvin I-II -vyöhykkeillä. Puut ovat suuria, 4-6 m, hillittykasvuisella perusrungolla 3-4 m. Kukinta varhain toukokuussa, makeat punaiset tai keltaiset marjat kypsyvät heinäkuussa. Tarvitsevat yleensä pölyttäjän. Marjat keskikokoisia tai suurehkoja, tummanpunaisia. Sato kypsyy aikaisin, jo heinäkuun alkupuolella. Tarvitsee pölyttäjän. Hyvin Suomeen soveltuva makeakirsikka. I-II(?)