Keskikokoiset Kapeat Puut
Pylväshaapa on tavallisen haavan kapea, pilarimainen muoto. Lehdet ovat puhjetessaan punertavanruskeat ja muuttuvat myöhemmin raikkaan vihreiksi
Makeakirsikat
Talvenkestävimpiä makeakirsikkalajikkeita suositellaan kokeiltavaksi Etelä-Suomeen suojaisille kasvupaikoille. Makeakirsikat ovat menestyneet 2000-luvulla hyvin I-II -vyöhykkeillä. Puut ovat suuria, 4-6 m, hillittykasvuisella perusrungolla 3-4 m. Kukinta varhain toukokuussa, makeat punaiset tai keltaiset marjat kypsyvät heinäkuussa. Tarvitsevat yleensä pölyttäjän. Virolainen punamarjainen makeakirsikkalajike. Marjat keskikokoisia, kiinteitä, kypsinä tummanpunaisia. Latvajohteinen kapeahko kasvutapa. Tarvitsee pölyttäjän. I-II.
Makeakirsikat
Talvenkestävimpiä makeakirsikkalajikkeita suositellaan kokeiltavaksi Etelä-Suomeen suojaisille kasvupaikoille. Makeakirsikat ovat Menestyneet 2000-luvulla hyvin I-II -vyöhykkeillä. Puut ovat suuria, 4-6 m, hillittykasvuisella perusrungolla 3-4 m. Kukinta varhain Toukokuussa, makeat punaiset tai keltaiset marjat kypsyvät Heinäkuussa. Tarvitsevat yleensä pölyttäjän. Marjat tummanpunaisia, melkein mustia, keskikokoisia, makeita. Sato kypsyy heinäkuun puolivälissä. Tarvitsee pölyttäjän. I-III
Makeakirsikat
Talvenkestävimpiä makeakirsikkalajikkeita suositellaan kokeiltavaksi Etelä-Suomeen suojaisille kasvupaikoille. Makeakirsikat ovat menestyneet 2000-luvulla hyvin I-II -vyöhykkeillä. Puut ovat suuria, 4-6 m, hillittykasvuisella perusrungolla 3-4 m. Kukinta varhain toukokuussa, makeat punaiset tai keltaiset marjat kypsyvät heinäkuussa. Tarvitsevat yleensä pölyttäjän. Leveäkasvuinen harvalatvuksinen puu. Marjat suurehkoja, helakanpunaisia, makeita, hedelmäliha kellanpinkki. Osittain itsepölyttyvä hyötyy ristipölytyksestä. I-II
Makeakirsikat
Talvenkestävimpiä makeakirsikkalajikkeita suositellaan kokeiltavaksi Etelä-Suomeen suojaisille kasvupaikoille. Makeakirsikat ovat menestyneet 2000-luvulla hyvin I-II -vyöhykkeillä. Puut ovat suuria, 4-6 m, hillittykasvuisella perusrungolla 3-4 m. Kukinta varhain toukokuussa, makeat punaiset tai keltaiset marjat kypsyvät heinäkuussa. Tarvitsevat yleensä pölyttäjän. Marjat keskikokoisia tai suurehkoja, tummanpunaisia. Sato kypsyy aikaisin, jo heinäkuun alkupuolella. Tarvitsee pölyttäjän. Hyvin Suomeen soveltuva makeakirsikka. I-II(?)
Makeakirsikat
Talvenkestävimpiä makeakirsikkalajikkeita suositellaan kokeiltavaksi Etelä-Suomeen suojaisille kasvupaikoille. Makeakirsikat ovat menestyneet 2000-luvulla hyvin I-II -vyöhykkeillä. Puut ovat suuria, 4-6 m, hillittykasvuisella perusrungolla 3-4 m. Kukinta varhain toukokuussa, makeat punaiset tai keltaiset marjat kypsyvät heinäkuussa. Tarvitsevat yleensä pölyttäjän. Kiinnostava latvialainen, keltamarjainen uutuus-lajike. Marjat, suuret, mehukkaat, kiinteät, makeat hyvin maukaat. Kukkii aikaisin. Tarvitsee pölyttäjän. I-?
Muut tuotteet
Lajike risteytyksestä Assyrian luumu ja eurooppalainen luumu vuodelta 1965. Hedelmä on kooltaan 25-28g, pyöreä , oranssinpunainen. Malto on keltaista, mehukasta, aromaattista ja miellyttävää. Kivi irtoaa hyvin mallosta. Tarvitsee pölyttäjäkseen toisen kirsikkaluumun tai aikaisen luumun. I-IV.
Kirsikkaluumut
Pilarimainen, voimakaskasvuinen venäläinen luumuristeymä. Hedelmät liilanpunaiset, hienostuneen makuiset, kivi helposti irtoava. Sato kypsyy elokuussa. Hyvin taudinkestävä. Talvenkestävyys luultavasti hyvä. Tarvitsee pölyttäjän. I-?
Kirsikkaluumut
Leveäkasvuinen puu. Hedelmä punaruskea, pyöreä, n. 3-4 cm, pienikivinen, makea herkullinen. Kivi irtoaa helposti. Sato kypsyy elokuussa. Itsepölytteinen. I-III(?)
Pikkupuut tai Rungolliset Pensaat
Pyöreälatvuksinen pikkupuu tai suuri pensas. Lehdet purppuranpunaiset. Runsas kukinta varhain keväällä. Kukat auetessaan vaaleanpunaiset, muuttuvat vähitellen valkoisiksi. Suojainen, lämmin kasvupaikka. I-II 4-5 m x 1,5-2,0 m A Tuore
Hapankirsikat
Pensaskirsikat ovat matalia, tiiviskasvuisia hapankirsikkalajikkeita. Matalat pensaat ovat helppoja hoitaa, suojata verkoilla ja korjata sato. Itsepölytteisiä ja satoisia. Terveitä talvenkestäviä pensaita tai pikkupuita. Kukkivat toukokuussa näyttävin valkoisin kukin. Marjat pyöreitä, purppuranpunaisia, makeanhappoisia. 120-200 cm I-V.
Hapankirsikat
Erittäin satoisa. Marja melko iso, tummanpunainen, kirpeän hapan, hyvin mehukas. Itsepölytteinen. I-III
Hapankirsikat
Marjat melko pieniä, maku kirpeän hapan. Matalakasvuinen pensaskirsikka, kasvukorkeus n. 2 m. Itsepölytteinen. I-III
Hapankirsikat
Pensaskirsikat ovat matalia, tiiviskasvuisia hapankirsikkalajikkeita. Matalat pensaat ovat helppoja hoitaa, suojata verkoilla ja korjata sato. Itsepölytteisä ja satoisia. Terveitä talvenkestäviä pensaita tai pikkupuita. Kukkivat toukokuussa näyttävin valkoisin kukin. Marjat mustanpunaiset, keskikokoiset, aromikkaat. 150-250 cm I-III(?).
Hapankirsikat
Sikkolan kirsikka on kuulasmarjatyyppinen on itsepölytteinen talouslajike, jolla on mehukkaat ja melko suuret marjat. Sato on aikainen ja kukinta runsas
